"Tää raskaus muutti ihan kaiken" : päihteitä käyttäneiden äitien kokemuksia äitiydestä ja päihteiden käytöstä sekä saamastaan tuesta

Laadullisessa Pro gradu-tutkielmassa tutkittiin päihteitä käyttäneiden äitien kokemuksia äitiyden ja päihteiden käytön välisistä suhteista sekä heidän saamastaan tai tarvitsemastaan tuesta ja avusta. Tutkielman tarkoituksena oli naisten kokemusten kautta saada heidän äänensä kuuluviin, lisätä naisten tilanteisiin liittyvää ymmärrystä ja sitä kautta kehittää päihteitä käyttävien äitien kanssa tehtävää työtä ja auttamiskäytäntöjä. Tutkielmassa käytettiin sensitiivistä ja hermeneuttis-fenomenologista tutkimusotetta, jotka mahdollistivat äitien kokemusten ja heidän niille antamien merkitysten näkyväksi tekemisen. Tutkimusaineisto kerättiin kirjoituspyynnön ja keskustelunomaisten haastattelujen avulla. Aineisto koostui yhdestä kirjoituksesta ja neljästä haastattelusta. Analyysimenetelmänä käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä, jonka avulla tutkimusaineisto teemoiteltiin kahden tutkimuskysymyksen mukaisesti. Valtaosa tutkielman naisista tuli raskaaksi keskelle päihdekeskeistä elämää. He halusivat pitää lapsensa ja ymmärsivät, mitä se vaatisi. Heidän tuli irtaantua päihteiden käytön lisäksi myös päihdekuvioihin liittyvistä toiminnoista ja ihmissuhteista, jotta muutos olisi mahdollinen. Naisista jokainen ymmärsi, ettei lasta ja päihteiden käyttöä pysty millään tavoin yhdistämään. Heidän piti tehdä elämänmuutos, jonka suurena haasteena olivat kumppanin päihteiden käyttö sekä hänen jäämisensä avun ulkopuolelle. Lapsi oli selkein päihteettömyyteen motivoiva tekijä naisten puheissa. Naiset kokivat taustansa vuoksi paineita äitiydestään sekä pelkoa lapsen menettämisestä. He näkivät tulevaisuutensa toiveikkaana, vaikka siihen liittyi myös paljon epävarmuutta. Naiset toivoivat, että heidän tilanteisiinsa olisi puututtu riittävän ajoissa ja että heidän tilanteisiinsa liittyvät huolet olisi kerrottu heille avoimesti ja suorapuheisesti. He kokivat viranomaistaholtanegatiivisia asenteita itseään kohtaan sekä jatkuvaa epäilyä päihteettömyyden suhteen. Valtaosa naisista koki, että heidän saamansa tuki kiinnittyi liikaa päihteettömyyden tukemiseen ja valvomiseen. He toivoivat, että heitä katsottaisiin myös muutoin kuin heidän päihdetaustansa lävitse. Naiset toivoivat auttamissuhteilta muun muassa luottamusta, kannustusta, motivointia ja keskusteluapua sekä tasa-arvoista kohtelua